Neiti on nyt allerginen myös kananmunalle. Eilen illalla vasta hoksasin mistä monta päivää kestäneet iltaitkut ja nukahtamisvaikeudet johtuivat. Selviä merkkejä suoraan nenän edessä enkä tyhmänä niitä ole tajunnut aiemmin :-( Neidin posket hehkuivat punaisina aina iltaisin, ihmettelin, mutta pistin ne silti ulkona nukkumisen piikkiin. Puklailujakin ihmettelin, mutta eivät kellot soineet päässä silloinkaan. Vähintään kerran päivässä meni sekä äidin että neidin vaatteet vaihtoon, sohvan pesusta puhumattakaan. Tyhmä mikä tyhmä! Eilisen illan soimasin itseäni ja näistä viisastuneena keräsin listan oireista jääkaapin oveen josko seuraavalla kerralla tajuaisin aiemmin.

Onneksi saimme lainaan reilu kuukausi takaperin veljeni avovaimon ystävältä koliikkikeinun (keinu, joka toimii paristoilla ja jota aiemmin olen pitänyt aivan huuhaana). Tämä on nyt pelastanut monet illat meillä, kun neiti on huutanut masukipuaan. Tasainen heilutus helpottaa masuvaivoja ja useimmiten olemme saaneet neidin siihen myös nukahtamaan, kun ei enää muut konstit ole auttaneet. Siitä on ollut helppo nostaa nukkuva tyttö sitteriin jatkamaan unia. Sängyssä kun hän ei suostu vieläkään nukkumaan. (Edit: siis omassa sängyssään hän ei suostu nukkumaan, meidän sänky kyllä kelpaa öisin :D)

Sairasteluista puheenollen esikoinen on nyt vuorostaan kipeä. Aamulla oli kovin väsynyt kun piti hoitoon lähteä ja illalla kun menivät miehen kanssa uimaan valitteli kylmyyttä, joka on todella harvinaista. Kotona normaalisti vilkas ja rauhaton poika vain istui sohvalla peittoon kääriytyneenä, jolloin päättelin pojan olevan kipeä. Kuumemittari vielä varmisti asian :-) Olihan tuo odotettavaa, yksikään tauti ei meidän perheessä ole ollut vain yhdellä vaan yleensä käy lapset ja välillä miehenkin läpi. Itse useimmiten vältyn taudeilta, kop kop. Jään vielä odottamaan milloin neiti sairastuu...