Meillä oli yövieraita viime yönä pitkästä aikaa. Neidin kummien lapset tulivat yöhoitoon ja jo päivällä meno oli aika villiä. Päivällä sai kahteen kertaan passittaa lapset ulos riehumaan ja purkamaan ylimääräisiä riehumispaineitaan. Ja sitähän ne siellä tekivätkin tullen sisälle yltäpäältä kuraisina ja mutaisina :D Illalla mies vielä sotki pakkaa leikkaamalla keittiöveitsellä sormeensa niin, että hänen piti lähteä käymään päivystyksessä paikattavana. Siinä sitten yritin selvitä yksinäni yhden vauvan (3 kk), yhden pienen taaperon (10 kk) ja kolmen hulivilin kanssa (2,5 v sekä kaksi 4,5 v). Molemmat pienistä tietenkin kaipasivat syliä yhtäaikaa ja isommille piti saada ruokaa pöytään ja heti ruoan jälkeen piti alkaa laittamaan pikku taaperoa yöunille ja neitiä iltapäikkäreille ja samalla vielä yrittää vahtia kolmea isompaa, jotka jäivät keskenään yläkertaan.

Onneksi mies tuli takaisin kotiin siihen mennessä kun piti alkaa laittamaan isompia yöunille. Lapset kävivät jo melkoisilla kierroksilla, joten heidät piti laittaa yksitellen nukkumaan samaan huoneeseen tai heitä ei olisi saanut nukkumaan koko yönä ;-) Ja siinä vaiheessa sitten pienemmätkin heräsivät, toinen vielä täysin kesken unien. Ei muuta kuin pienimmät syliin ja sohvalle istumaan. Toiselle tutti suuhun ja toiselle tissi. Mies hoiti isommat nukkumaan ja pääsin laittamaan neitiä vuorostaan nukkumaan. Neitiä nukuttaessa, joka sitten kestikin miltei tunnin, mies oli saanut pienen taaperon nukahtamaan syliinsä. Taapero vielä sänkyyn ja vihdoin oli talossa rauha... hetken aikaa.

Päivän ensimmäisen lämpimän ruoan ehdin syödä vasta klo 22.30 ja vieläpä istualtani, sitä ennen en juurikaan ollut ehtinyt pyllyä penkkiin laskea neidin syöttämisiä lukuunottamatta ;-) Syömiseni jälkeen neiti sitten päätti herätä ja herätti samalla taaperon. Onneksi en ollut vielä ehtinyt tuudittautua siihen, että päivä olisi ollut pulkassa. Neiti saatiin lopulta yöunille vasta klo 02 ja siitä eteenpäin yö meni parin tunnin herätyksillä, kunnes isommat heräsivät klo 7 ja herättivät metelillään pienet, tietenkin. Eilisiltainen meno jatkui siis heti aamusta. Aamupalan jälkeen lapset onneksi rauhoittuivat ja malttoivat jopa hetken istua sohvalla hiljaa ja katsella aamun lastenohjelmia.

En muista milloin viimeksi olisin ollut niin autuaan onnellinen siitä kun neidin kummit tulivat hakemaan lapsiaan kotiin. Kyllä oli takki melkoisen tyhjä kun hoitolapset lähtivät. Kiitos, mutta ei kiitos samaa uusiksi ihan vähään aikaan :D