Viikonloppu oli ja meni taas kovaa kyytiä. Tautia riittää edelleen, neiti ehti jo hetken aikaa olla  paremmassa kunnossa kunnes tauti iski uudestaan, tosin nyt ilman ripulia. Nuorempi poikakin sitten ehti tähän kierrokseen mukaan itseni lisäksi, plääh. Yöt menee ikävästi yskiessä, onneksi tuo lasten yskänlääkekavalkadi on sen verran kattava, että sieltä löytyy minullekin sopivaa yskänlääkettä. Perjantaina käytiin neidin kanssa lääkärissä näytillä ja voi miten reippaasti hän antoi ottaa verikokeen sormen päästä. Olin varautunut hirveään huutokonserttiin eikä mitä, toinen vain naureskeli tyytyväisenä hoitajalle kun verinäytettä otettiin. Oli siinä äidillä (ja hoitajalla) ihmettelemistä :D

Lauantaina ehdittiin käymään poikien kanssa uimassa miehen jäädessä neidin kanssa kotiin. Kuukauden päästä voisi varmaan neidinkin ottaa jo uimaan mukaan, kunhan oppisi istumaan ensin. Helpottaisi tuota altaassa olemista hiukan, kun voisi istua siellä. Meillä on uimahallissa sellainen n. 20 cm syvä lämmin  lastenallas. Molemmat pojat ovat melkoisia vesipetoja ja varsinkin esikoinen sukeltaa jo tosi hyvin (ja ehkä hiukan uhkarohkeastikin) ja olisi kiva saada hänet jo uimakouluun, mutta kun täällä on uimakouluun 5 vuoden ikäraja. Voisihan sitä tietenkin soittaa ja kysyä kuinka tarkka tuo ikäraja on (poika täyttää vasta kesäkuussa 5 v.).

Neiti siirtyi lauantaina pinnasänkyyn nukkumaan. Ensimmäiset 2,5 kuukautta neiti nukkui vaihtelevasti meidän sängyssä ja sitterissä, sitten siirtyi sellaiseen katosta kiinnitettävään kehtoon (jota ei meillä tosin ehditty koskaan kiinnittää kattoon vaan sitä pidettiin lattialla ;-) ja nyt viimein pinnasänkyyn. Pinnis on ollut jo aikapäiviä kasattuna, mutta nyt vasta ehdin "koristella" sen neitiä varten ja melkoinen rinsessasänky siitä tulikin kaikkine vaaleanpunaisine hörhelöineen :D Neitikin taisi sitten sängystään pitää, kun piti yöllä herätä siellä joikaamaan puoleksitoista tunniksi :D

Nuorempi poika yllätti lauantaina haluamalla mennä nukkumaan ilman yövaippaa. Yö kyllä meni hienosti ilman vahinkoja, mutta tänään ei enää halunnutkaan olla ilman yövaippaa (päivävaipatta ollaan oltu jo puolen vuotta). No kyllä se päivä vielä koittaa milloin päästään kokonaan vaiposta eroon. Laskeskelin tuossa taannoin, että jos neiti saadaan vaipattomaksi n. 3-vuotiaana niin siihen mennessä olen vaihtanut vaippoja tauotta 7 vuotta!!! Noihin vuosiin mahtuu aikas monta vaippapakettia, kestoihin kun en sitten lopulta kuitenkaan hurahtanut.

Tämä päivä on mennyt enemmän ja vähemmän ompelun merkeissä kun vihdoin sain siihen taas aikaa. Ja jumpassakin ehdin tänään käydä. Vielä olisi pikkuisen ommeltavaa täksi yöksi ennenkuin olisi tämän päivän työt suht pulkassa, se minun unikoulukin kun on vielä suunnitteluasteella ;-)