Nyt on aivan pakko päästä hehkuttamaan - neiti nukkuu yönsä vihdoinkin! Tasan seitsemän kuukauden iässä aprillipäivänä neiti otti ja nukkui elämänsä ensimmäisen seitsemän tunnin yhtäjaksoisen unipätkän. Ja sen jälkeenkin muutamana yönä on näin hassusti päässyt käymään, keskimäärin neiti nukkuu nyt kahdella heräämisellä yöt. Kyllä tekee hyvää väsyneille vanhemmille ettei tarvitse olla tunnin kahden välein pomppimassa ylhäällä :D Pitkäaikainen unen puute kyllä sopisi hyvin kidutuskeinoksi, nyt sen huomaa kuinka tärkeää olisi saada nukkua edes yksi kunnon unipätkä yöllä.

Pääsiäistä ollaan vietetty kotona ihan arkiseen tapaan. Edellisen kerran ollaan vietetty pääsiäistä kotioloissa seitsemän vuotta sitten, yleensä pääsiäisen olemme olleet "vieraissa" taikka reissaten keskenämme jossain päin maailmaa. Huomenna olisi tarkoitus lähteä pienelle luontoretkelle Nuuksioon. Pojat pääsevät syömään omassa repussa kannettuja eväitä sekä grillaamaan makkaraa (tämä on se tärkeä juttu pojille ;-)

Tänään vietämme miehen kanssa sokerihääpäivää. Eipä tainnut silloin alttarilla mies vielä osata kuvitella edes pahimmissa painajaisissaankaan mihin tuo papin aamen johtaa :D Mitään erikoista hääpäivän viettoon ei kuulu tänäkään vuonna, kiitos minun saamattomuuden ja miehen muistamattomuuden (höh!).

Neiti tuli juuri tuohon jalkojen juureen leikkien arvatkaapa millä.... käsiraudoilla :D Ja ennenkuin kukaan ehtii päästää mielikuvitustaan valloilleen, ne eivät liity meidän öiden viettoon millään lailla vaan ovat esikoisen vankilavarusteita ja joilla välillä tekisi mieli pistää pojat kiinni jonnekin hetkeksi rauhoittumaan ;-)