Ei sitten päästy vielä eilen Nuuksioon. Eilen neiti haroi aamusta alkaen korvaansa siihen malliin, että päätettiin käyttää neiti päivystyksessä. No eipä kuitenkaan neidillä ollut korvatulehdusta vaan keuhkoputkentulehdus, mikä oli aivan yllätys. Onhan neiti tässä pari viikkoa yskiä rykinyt (niinkuin minäkin), mutta ei tullut mieleen, että yskä olisi voinut olla jotain muutakin kuin tavallista (?) yskää. Anbioottikuuri saatiin ja käsky käydä terveysasemalla uudestaan näytillä tiistaina tai keskiviikkona. Ja varmaan arvaatte miten meidän öiden taas kävi... juups, ei neiti herkkävatsa nuku ei :-(

Tänään sitten päästiin Nuuksioon kävelemään. Tuli valittua ehkä hiukan vaativa reitti poikia ajatellen, mutta sitkeästi he sen kävelivät ja suht. nopeaankin (2,5 km kävely mäkisessä maastossa kesti reilun 2 h). Nuoremmalle pojalle vaikeuksia tuottivat puunjuurakot, joihin kompasteli vähän väliä. Esikoinen vinkui ekan neljäsosan matkasta, että miks' pitää kävellä (kotona juoksee ulkona kolmekin tuntia yhtäsoittoa ilman tuskaa :D), kunnes rusina- ja mehutankkauksen jälkeen löytyi taas energiaa kävellä hyvillä mielin. Ja viimeinen puoli kilometriä mentiin melkein juosten kun pojat tiesivät pääsevänsä paistamaan makkaraa. Neiti keikkui iloisena kantorepussa koko matkan ottaen puolen torkutkin kävelyn aikana. Itse pääsin testaamaan lahjuksina saatuja kävelysauvoja, jotka olivat yllätyksekseni varsinkin tuossa maastossa oikein oiva apu.