Olipa vauhdikas viikonloppu pitkästä aikaa. Lähdimme perjantaina Kemiöön ystäväperheen luo viettämään perinteistä varjovappua. Taas tuli huomattua kuinka helppoa on, kun voimme nukkua autossa eikä tarvitse alkaa sumplia nukkumissysteemeitä isolle poppoolle. Kaiken lisäksi lapset vaativat sen oman rauhoittumishetken ennen nukkumaanmenoa eikä se oikein onnistu vieraassa paikassa. Aamutkin ovat paljon helpompia, kun sekä vieraat että isäntäväki voivat herätä omia aikojaan ja hoitaa aamutoimensa aivan rauhassa.

Lapset olivat innoissaan toistensa tapaamisesta ja kyllä sitä vauhtia sitten piisasikin. Kyläilypaikka on siitäkin ihana paikka (ja varsinkin lasten mielestä), että siellä saa ulkona kiipeillä puissa, sisällä saa hyppiä samanmukaisesti seinille sekä sohvalla yms. Täällä kotona kun tiukkisäiti kieltää heti alkuunsa moiset puuhat ;-) Neitikin sulautui hyvin isompien menoon eikä onneksi jäänyt kenenkään jalkoihin vaikka menoa riitti.

Lauantai-iltana istuimme iltaa aikuisten kesken saatuamme lapset nukkumaan. Ilta jatkui kortinpeluulla, joka oli mukavaa pitkästä aikaa. Vanha taito ristiseiskan pelaamisessa oli vielä tallella ja sainkin pestyä muut mennen tullen :-) Kello ehti vierähtää reippaasti seuraavan päivän puolelle ennenkuin pääsimme nukkumaan. Lapset onneksi armahtivat meitä seuraavana aamuna nukkumalla ihan peräti kymmeneen saakka, luksusta meillä. Ystäväperheellä ei käynyt yhtä hyvä tuuri aamuheräämisen suhteen ;-)

Sunnuntaiaamuna sitten paljastui yksi potilas, kun nuoremmalla pojalla oli kurkku kipeä ja nenä aivan tukossa. Tänä aamuna hänellä olikin jo kuumetta, joten ei tarvitse sen enempää miettiä mitä vappuna tehtäisiin..