Tunnustaudun nykyään olevani ajankäytön tuhlaamisen mestari. En tiedä mihin aika katoaa, mutta vaikka aikaa olisi kuinka käytettävissä en osaa hyödyntää sitä oikein ja siitä syystä elämäni kulkee hiukan takaperoisesti eli kaikki jää viime tippaan ellei suorastaan myöhästy niin kodin kuin työelämän saralla. Arvaatte varmaan kuinka tämä rassaa pientä ihmistä, joka tiedostaa asian, mutta ei osaa tehdä asialle mitään :(

Noh, sitten toisiin asioihin (joka kyllä vähäsen liittyy edellä olevaan :) Esikoinen oli eilen viimeistä päivää iltapäivähoidossa. Tähän muuten liittyy sellainen juttu, että alkuvuodesta oli melkoinen taistelu siitä meneekö esikoinen ip-hoitoon vai ei ja päätin sitten, että kevään korvalla hän saa lopettaa ip-hoidossa käymisen. No nyt kun se aika sitten tuli niin eihän se nyt passannut esikoiselle sitten taaskaan. Hän olisi nyt sitten kuitenkin halunnut jatkaa ip-hoidossa... No joo, joka tapauksessa eilen oli viimeinen päivä hoidossa ja jo hyvissä ajoin suunnittelin, että pitäisi joku kiva juttu viedä hoitotädille kiitokseksi näistä parista vuodesta, mutta varmaan arvaatte miten kävi... Niin, eilinen tuli ja eihän minulla mitään ollut valmiina. Illalla lähdin sitten shoppailemaan ja löysin kivoja juttuja, joista sitten sain tänään häthätää kasattua tälläisen kiitoskukka-asetelman:

Kaunis sydämenmuotoinen peltiastia, multaa, pari narskuruukkua ja helmililja. Päälle jotain heinää (meriheinää?) koristeeksi ja nimitikku. Astian ympärille parikierrosta juuttinarua ja se oli siinä.

Iltapäivällä kävimme esikoisen kanssa viemässä kukan hoitotädille ja toivottamassa ihanaa kevään jatkoa.