Viime viikkoina täällä on ollut erittäin villejä ja pahantuulisia lapsia. Syksyn myötä (vuodenaika)allergiat taas suorastaan räjähtivät käsiin ja esikoisella ensimmäinen merkki allergioista on aina totaalinen käytöksen muutos. Tai vielä alkusyksyyn saakka ainoastaan esikoinen oireili, mutta nyt samat oireet näyttävät tulleen nuoremmalle pojallekin. Huoh.

Kesäaikana esikoinen sietää syödä porkkanaa (hänen herkkua), hiukan maistella ketsuppia (tomaattia en ehtinyt edes kokeilla) ja syödä mansikkaa, mutta nyt syksyn myötä jälleen kaikki punainen jouduttiin pistämään kieltolistalle. Tarpeeksi nopeasti en ehtinyt tänäkään vuonna reagoida muuttuneeseen käytökseen (kun ei muista ajoissa, vaikka kolmas syksy jo menossa saman asian puitteissa) ja niinpä ehti peppu ja takareidet taas karahtaa pahalle ruvelle. Lisäkiusaksi esikoiselle tuli tänä syksynä molluskoita peppuun ja niihin kun ei saa kortisonia laittaa niin allergiaihottumaakaan ei olla pystytty kortisonilla hoitamaan. Esikoisen käytös on päivästä toiseen pelkkää riidan haastamista kaikille, niin pikkusisaruksilleen kuin meille aikuisillekin sekä älyttömien kilareiden saamista mitä ihmeellisemmistä asioista (kuten esim. tänään sai kilarit siitä, kun hänet pyydettiin syömään; kauhea meuhkaaminen alkoi siitä miksi pitää aina syödä jne). Pojan unet on taas mitä on, nukkumatti ei tule helpolla kylään iltaisin vaikka kuinka kaadetaan Ataraxia kurkusta alas ja yritetään sillä hillitä kutinoita. Ja nyt kun nuoremmallakin pojalla on täysin samat oireet ja ihottumat niin välillä tosiaan tekisi mieli kerätä kimpsut ja kampsut ja jättää nuo herrantertut keskenään tänne riitelemään. Tällä hetkellä voin vain todeta, että kyllähän ne ovat suloisia pojanvesseleita - NUKKUESSAAN ;-)

Syksyistä eloa ei suinkaan helpottanut nuoremman pojan turhanpäiväiset kitinät ja itkut (siis itkuja tuli ihan älyttömistä asioista kuten esim. siitä, että poika ei saanut sukkaa oikein päin jalkaansa tai laitoin haarukan väärään kohtaan hänen lautaselle tms.). Näihin onneksi keksin ratkaisun, otin käyttöön lahjonnan :D Tein pojalle "reippauskalenterin" johon hän saa yhden tarran per kitinätön päivä ja kun kymmenen tarraa on kasassa, käymme yhdessä ostamassa jonkin lelun hänelle. Tämä lahjonta toimii hyvin, koska meillä ei osteta leluja kuin muutaman kerran vuodessa. Tämän myötä pikkumies on hieman saanut reippauttaan takaisin ja oppinut taas pyytämään apua jos joku asia ei suju mielensä mukaan ilman, että siitä pitäisi heti alkaa itkeä.

Neiti taas koettelee ihan muuten vaan hermoja yksi vuotiaan toimeliaalla ja tutkivalla luonteellaan. Jos hän ei kiipeile pitkin pöytiä, niin sitten tutkii kaappeja ja jos ei tee sitä, niin sitten on sotkemassa poikien leikkejä tai mussuttamassa suuhunsa dvd:tä, cd:tä tai jotain paperin paloja, joka tapauksessa kuitenkin jossain pahanteossa :D Hyvin neiti kuitenkin tietää jo mitä saa tehdä ja mitä ei, koska jos hänet yllättää vaikka dvd kädessä, niin samantien tyttö on viemässä sitä takaisin paikalleen. Ja hetken päästä taas käy hakemassa sen, joten minkä sitä uteliaisuudelleen voi ;-) Nih.