Enpä olisi vielä kesällä osannut kuvitella millainen meidän syksystä tulee. Siinä missä vihdoin sain pojat opettua siihen, ettei niitä leluja tarvitse levitellä ympäri kämppää, niin neiti teki kertalaakista tyhjäksi nämä opetukset. Nyt meillä on päivästä toiseen joka ikisessä huoneessa leluja levällään eikä niitä enää edes jaksa kukaan siivota pois kun ne kuitenkin samantien leviää uudestaan neidin toimesta. Lelujen lisäksi neiti rakastaa myös kirjoja... ja inhoaa niiden säilytyspaikkoja. Jos joku on vahingossakin pistänyt kirjat takaisin paikalleen kirjahyllyyn niin täystuho menee ja heittää ne samantien lattialle kaaressa. Myöskään pyykit eivät saa koskaan lojua rauhassa pyykkikorissa odottamassa viikkausta, vaan neidin pitää päästä aina levittämään ne pitkin lattioita. Lisäksi neiti on niin vikkelä jaloistaan, että kun yhden paikan saat siivottua sotkuista niin neiti on siinä ajassa jo ehtinyt pariin paikkaan tekemään uudelleen järjestelyjä. Siinä missä pojat aikoinaan jättivät hyvinkin kaikki laatikostot ja vastaavat rauhaan, niin neiti täystuho rakastaa niitä veljiensä edestä. Tämän ovat mm. valokuvakansiot, dvd:t, cd:t ja askartelutarvikkeeni joutuneet karvaasti kokemaan.

Paperisilppurin maine taas tulee siitä, että kaikki paperi minkä neiti vain käsiinsä saa on pistettävä silpuksi, posteista lähtien. Vessapaperia on kiva vetää perässään suoraan rullasta, hyvin riittää rullallinen paperia vessasta olohuoneeseen ja saa vielä kivan kasankin olkkarin lattialle. Myöskin neidin mielestä on syytä aina varmistaa, että oikeaan paperisilppuriin tungetut paperit tulee kunnolla tuhottua, neiti käy kaivamassa paperisuikaleet silppurin säiliöstä ja mussuttaa niitä kuin jenkkiä.

Eipä tarvitse enää ihmetellä miksei enää ehdi mitään päivän aikana tekemään kun aika menee neidin perässä juostessa :D Ei voi sanoa, että aika on kullannut muistot, vaan ihan oikeasti tuo tyttö on pahempi täystuho kuin veljensä ovat olleet yhteensä!