Tänään vihdoin saatiin lupa lopettaa neidin maitoaltistus. Altistuksen aikana palattiin jälleen alkuaikojen itkuihin ja valvottuihin öihin :-( Nyt toivottavasti helpottaa parin päivän päästä, kun tänään aloitin maidottomuuden uudelleen. Eipä se minunkaan vatsa niin kovin onnellinen tuosta maidosta ollut :D

Jottei tämä elämä turhan helppoa olisi, niin nyt molemmat pojat myös allergisoivat jollekin. Vanhemmalla pojalla on yleensä alkuvuodesta kesään ollut porkkana ja tomaatti pannassa, nyt ensimmäistä kertaa jouduimme jättämään ne pois jo syksyllä. Nuoremmalla pojalla taas pitäisi alkaa ruokapäiväkirjan avulla metsästämään syyllistä ihottumaan ja masuvaivoihin. Epäilen kyllä stressin osaltaan vaikuttavan näihin ihottumiin ja vaivoihin. Sitä kun ei meidän perheestä ole puuttunut viimeiseen kahteen kuukauteen :-)

Harmittavaa, että aika on mennyt näiden asioiden kanssa painiessa ja en ole ehtinyt nauttia neidin alku vauva-ajasta niin kuin alunperin toivoin (tuosta huutoitku rumbasta ei todellakaan ole voinut sanoa nauttivansa). Typy on kasvanut jo kovasti eikä enää näytä ihan pieneltä vauvalta vaikka eilen täyttikin vasta 2 kk. Miten se aika meneekin näin nopeaan kun sitä katsoo taaksepäin?