Niinpä niin, eihän tämä lasten päiväkodin ja minun töiden aloitus mennyt ihan niinkuin suunniteltiin.

Viime viikolla neidillä oli vatsa käymistilassa koko viikon ja se aiheutti vatsan tyhjennysreaktion yläpäästä muutamana yönä, mutta syynä siihen oli vahinkoaltistus jollekin kielletylle ruoka-aineelle päiväkodissa eikä varsinainen vatsatauti (joka muuten on vielä meillä käymättä :-). Tämä viikko ollaankin sitten yritetty selvittää mistä ruoka-aineesta neiti oli altistuksen saanut, mikä onkin melkoisen hankala tehtävä kun välikäsiä on turhan monta ruoanjakeluketjussa. Esikoisella kävi alkuviikosta sama juttu, kun heidän ryhmässä oli taudit kaataneet kaikki vakihoitajat petiin eikä tuuraajille ollut kerrottu esikoisen allergioista. Uskotteko, että alkaa hiukan hymy hyytyä tuohon ruokapuolen hoitoon, vaikkei nuo vahinkoaltistukset nyt näissä tapauksissa henkeä vie, mutta haittaavat kuitenkin kutinoineen ja vatsanväänteineen lasten elämää ja yöunia.

Jottei vauhtia (ja lääkityksiä) tästä elämästä puutu, niin nuorempi poika kävi vuorostaan maanantaina oskillometria tutkimuksissa ja tuloksena sieltä oli astmalääkityksen aloitus. Koko talven poika on ollut veto pois, mutta nyt kun kuukausi takaperin aloitimme väliaikaisen lääkityksen niin kummasti on tullut poikaan virtaa. Ihana huomata kuinka toinen nauttii siitä, että jaksaa taas temmeltää ja juosta. Talvella poika ei juossut pätkääkään ellei ollut aivan pakko.

Neiti on ollut tämän viikon (taas) kipeänä eikä ole toivoakaan päästää häntä loppuviikosta vielä päiväkotiin. Kävimme neidin kanssa tänään lääkärissä ja saimme ajan korvien uudelleen putkitukseen, koska nykyiset putket eivät ole enää paikallaan korvissa. Odotettavissa siis lähiaikoina jälleen korvatulehdus ja tämän suhteen en ole pessimisti vaan realisti. Samalla saimme käskyn aloittaa astmalääkitys neidille samantien (tytöllä infektioastma), kröhinät olivat jo menneet oikeaan keuhkoon, mutta antibioottilääkitystä ei vielä aloitettu, koska edellisestä kuurista on sen verran vähän aikaa. Perjantaina uusi kontrollikäynti lääkärissä. Onneksi meillä on lapsille vakuutukset ja käymmekin pääosin yksityisellä puolella hoidattamassa lapset, jotta meillä on aina samat (erikois)lääkärit käytettävissä. Helpottaa huomattavasti kun ei tarvitse joka kerta selittää lasten sairaus- ja allergiahistoriaa erikseen.

Näistä edellisistä johtuen en ole juurikaan vielä ehtinyt viettää normaalia työpäivää töissä. Välillä olemme jakaneet työpäivät miehen kanssa puoliksi ja välillä toinen on ollut koko päivän lapsen kanssa kotona ja toinen töissä. Lisäksi kun olen tässä reilun kolmen viikon aikana istunut yhteensä kuusi päivää kursseilla ja ollut mukana yhden projektin käynnistämisessä, niin jotenkin alkaa olla paukut loppu tällä erää.  Kiva, kuukauttakaan en ole vielä ehtinyt olla töissä ja olen jo saanut melkoisen stressin aikaiseksi, näyttää lupaavalta loppuvuoden osalta ;-)

Kevennykseksi vielä pieni blondijuttu, vaikka en blondi tiettävästi olekaan ;-) Sain töissä uuden kannettavan ja se oli ollut koko ajan pöydällä telakassa kiinni kunnes lähdin ensimmäiselle asiakaskäynnille. En ollut sen kummemmin konetta tutkinut kun sain sen, koska samanlaisiahan ne kaikki on... Asiakkaan luona kaivoin koneen laukusta ja sitten tulikin tenkkapoo eteen kun piti käynnistää kone. Yleensä olen tottunut siihen, että kannettavissa on jossain siinä näppäimistön yläpuolella virtapainike, mutta tässäpä koneessa ei ollutkaan. Asiakas istui edessäni odottavan oloisena ja katseli kun yritin vaivihkaa pyöritellä konetta käsissäni, että mistä sen saisi päälle. Hiukan alkoi jo meikäläisen suupieliä nykiä ja hysteerinen nauru kummuta suustani, kunnes lopulta keksin mistä saan koneen käynnistettyä. Minähän kun en olisi huoneelliselle miehiä tunnustanut etten saa konettani päälle :D